Ns.arkeen paluuta ja totuttelua

Nyt on tullut laiskoteltua oikein urakalla, käsitöistä nimittäin. Viikko sitten mieheni palasi 5 viikon työmatkalta ja nyt onkin jo viikko ehtinyt hurahtaa sen kummemmin tekemättä oikein mitään. Käsitöitä ainakaan. Kaikki jäi kesken kuin seinään eikä inspistä meinannut löytyä puikkoihin tarttumiseen moneen päivään. Ilmeisesti kaikki keskittyminen meni taas "normi" arkeen keskittymiseen ja miehen läsnäoloon totutteluun :) Kummasti sitä aina kehittyy omia päivärutiineja kun on yksin ja heti ne muuttuu kun taloon tulee toinen asukki, vaikka tämä kävisi päivät töissäkin. No nyt on kuitenkin totuteltu taas saman katon alla asumiseen ja puikotkin suhahtivat eilen vauhtiin. Vasta toisen sain eilen valmiiksi ja toisen aloitan tänään, mutta mitä niin sitäpäs en kerrokaan, vielä! Neon oranssista langasta on kuitenkin jotain syntymässä... 

Ainiin, sainhan minä tuossa ne rumat sukatkin kudottua. En voi kyllä missään rakkaudessa sanoa, että ne olisivat hienot, mutta eipä niistä sellaiset pitänytkään tulla. Hieman kyllä jopa hävettää lähettää noita kenellekään, mutta toivon saavani vaihdossa vähintään yhtä rumat takaisin! Alin kuva antaa hieman osviittaa sukassa vilahtelevista väreistä . . .

Ja tosiaan, sainpahan aikaiseksi istuttaa rairuohoakin, ohranjyvistä tosin. En tiedä olisiko nuo pitänyt peittää multaan toisin kuin pienemmät siemenkaverinsa, mutta tuossa ne nyt tillittää, iittalan tuikuissa. Jospa ne sieltä lähtisivät kasvamaan.