tiistai 11. joulukuuta 2012

Metikköön menee niin että ryminä käy!



ARGHH. Nyt on tullut jo lähes viikon ajan pelkkää takapakkia kaikessa mihin olen langalla ja puikoilla ryhtynyt! Tein ensin 4-vuotiaalle pojalle traktorikuvioiset sukat, joita silittäessäni huomasin, että toisessa sukassa traktorista puuttui osia ja ärsyynnyin niin, että päätin luopua kyseisistä sukista suosiolla takan tulipesään. Minähän en tunnetusti pura, en vaikka mikä olisi, yleensä en edes edellistä riviä jaksa vaivautua. Mieluummin teen sitten kokonaan uuden.
Noh, niin tässäkin tapauksessa päätin ja kyseessä oli edelleen samaisen poitsun sukat, tällä kertaa "hienolla" porokuviolla.. Eipä mennyt kauaakaan kun tajusin, että sukkaan tulee kyseistä kuviota tehdessä liian pitkät langanjuoksut, mutta en kuitenkaan luovuttanut heti, ajattelin, että voihan tuon kuvion neuloa siihen päälle jälkeenkinpäin. Luulin siis näin pääseväni helpommalla, mutta pirun marjat, koko eilinen meni kirotessa kun yritin kyseistä kuviota siihen kirjoneuloa. Lopputulos oli jo sitten illalla niin kaoottinen, että sanoin jo miehellekin, että nyt lähdetään kauppaan ostamaan joululahjoja kun ei tästä näytä tulevan mitään!
Yö oli kuitenkin taas aikaa miettiä ja muhia ja päätinkin aamulla yrittää VIELÄ KERRAN. Tosin tällä kertaa yrittämättä liikaa ja pelaamalla varman päälle. Eli, valitsin simppelin kuvion, missä mikään ei voi mennä vikaan. Lisäksi naukkasin pohjille kupin lattea ja piparin ja sitten tartuin tuumasta toimeen, iloisin mielin.




Ja tässä sitä nyt körötellään, pitkin sukanvartta. Hyvin menee toistaiseksi. Jotenkin mulla on vaan edelleen pieni pelko pyllyn alla, että jotain tässä vielä käy. Varmaan jouluaattona tulee Heinolan suunnalta viestiä, että sukat on kauniit, mutta liian pienet tai jotain vastaavaa, mutta se on sitten sen ajan murhe. Nyt vielä yritän antaa kaiken keskittymiseni näille, koska neljänsiä sukkia en enää kyseiselle henkilölle aloita. Sitten tässä on jo jonkin sortin kirous meneillään.. Vauvelikin nukkuu juuri sopivasti maratonpäikkäreitään, jotein voin paneutua huoletta 5:ksi tunniksi tähän hommaan.




Tässä ohimennen piti ottaa kuva viikonloppuna pystytetystä kuusestakin. Normaaleista pinkeistä palloista poiketen tänä vuonna kuusemme on vihreä/hopea. Ja täytyy kyllä sanoa, että hyvältä näyttää ja silmää hivelee. Kiitos Tiimarille ja herätysostoksille!




Ja loppuun vähän tonttuilua, ihanan veikeitä kavereita! :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaunis kiitos kommentistasi!