Pääsiäinen mennä hurahti ja täällähän ei koko juhlana neulottu ei sitten nimeksikään. Se mitä neulottiin sai purku tuomion jo ennen alkujaan. Tiedä häntä, mikä inspiraation puute täällä nyt vallitsee vai liekö puhdasta laiskuutta vain. Tuosta Woolista on alkanut jo useampaan otteeseen sormikkaat, mutta sellaista oikein innoittavaa mallia niihin ei ole meinannut löytyä. Tuokin pieni alku mitä siitä taas aloitin viidennen kerran taitaa vielä purkautua ja jätän idean hioutumaan tai odottelemaan sopivan, siis täydellisen mallin löytymistä.
Tuosta väriroiskeesta on sen sijaan syntymässä sukat. Ihan perinteiset. Pitkään olen himoinnut tuota seiskaveikan uutta Polkka-lankaa joka on poltellut lankakätköissäni, mutta niillekään en sopivaa mallia ollut keksinyt. Sangen kinkkinen on tuo lanka meinaan. Yksinään en tykkää siitä kutoa, mielestäni lopputulos on jotenkin.. Noh, tylsä ja sekava yhtä aikaa. Itse olin tällä kertaa tosin vieläkin tylsempi, sillä nappasin siihen kylkeen valkoista ja aloin neulomaan 1x1+2x2 raitaa. Eipä siitä sen selkeämpää tule tosiaan tuollakaan tavalla, mutta kyllä tuo valkoinen sinne hieman antaa vielä lisää raikkautta. Ja sehän tähän vuoden aikaan passaa.
Vielä tuossa pääsiäisenä tuli hehkutettua, miten terveenä ollaan pysytty koko talvi, mutta eikös samoin tein kun mies lähti taas työreissuun niin minä ja pienokainen tultu pipeiksi. Täällä tautilassa nyt sitten yhdessä köhitään ja lökötellään. Tehdään mitä jaksetaan ja mitä ei jakseta niin sitä ei tehdä. Hieman hikisiltä tuntuu nuo puikotkin käsissä, vaikkei (vielä ainakaan) kuumetta olekaan. Mukava on Tiikerin Päiväunta teekupposesta juoda täällä sisällä kun ulkona paistaa noin kauniisti aurinko...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaunis kiitos kommentistasi!