Virkatut helistimet

Olen monesti haaveillut virkkaavani helistimiä sen jälkeen kun näin idean

  ripaus tunnelmaa- blogissa.

 Käväisin viime viikolla askartelukauppa Sinellissä ja silmiini osui ensimmäistä kertaa puurenkaat. Tottakai tapani mukaan nappasin niitä useamman kappaleen mukaan siltä varalta, että innostuisin tekemään niitä useampia. 

Pitkään pohdiskelin, minkälaisia söpöläisiä näihin alkaisin virkkaamaan. 

Lopulta päädyin tuttuihin ja turvallisiin valintoihin, pupuihin ja nalleihin. 

Päät olen virkannut kaikkiin samat, hieman muokaten aiemmin blogissani julkaisemaa unipupun ohjetta. Samoin korvat syntyivät molempiin lopulta mutu tuntumalla.

Lankana kaikissa helistimissä käytin vaaleansinistä (27), vaaleanpunaista (01), beigeä (91), vaalean harmaata (03), valkoista (80) ja vanhaa roosaa (19) Essentials cottonia. 

Virkkuukoukkua numero 3. 

Suloisia virkattavia - vaikkakin näpertelyä näissäkin riittää ihan mukavasti :) 

Virkatut muffinit

Pitkästä aikaa inspiroidun virkkaamaan näitä syötävän herkullisia muffineita joiden ohjeen löydät täältä, klik.

Langaksi valikoitui laatikoiden kätköistä löytyneet Hjertegarn Roma kerät joiden värit (vaaleanpunainen 4951, beige 2122 sekä valkoinen 1000) olivatkin ihan super suloiset juuri näihin herkkuihin!

3mm koukulla virkattuina näistä tuli kivan napakoita, mutta lopputulos on silti pehmoinen. 

Ensimmäiset muffinit jäivät täytteen osalta hieman liian vajaiksi, huomasin matkan varrella, että mitä täydemmäksi muffinin saa täytettyä, sen ryhdikkäämpänä se pysyy. Siitä pienen pieni koko ero joidenkin muffinien kohdalla ;)

Mari

Ystävyydestä

En ole juurikaan perustanut ystävänpäivälle sitten ala-asteaikojen (jolloin sen todellinen merkitys taisi olla vielä vähän hakusessa) enkä osaa sanoa perustanko oikein vieläkään. Toisaalta on ihanaa muistaa ystävää edes tällaisena päivänä, mutta toisaalta olen myös sitä mieltä, että ystäviä pitäisi, niin aivan, pitäisi muistaa myös muulloinkin. Todellisuudessa niitä ihania pieniä arjen yllätyksiä ja muistamisia tulee annettua aivan liian harvoin vaikka monesti joku kirjeen kirjoittaminen kaukana asuvalle ystävälle kävisikin mielessä. Yleensä silti tyydytään sähköpostiviesteihin, jotka taas eivät korvaa käsin kirjoitettuja kirjeitä missään määrin vaikka ihania ovatkin.

Minulla on ihania ystäviä. Osa lähellä, osa kauempana, mutta kaikki silti yhtälailla ihania ystäviä. Jokaisen kanssa on ne omat jutut ja tottumukset mitä yhdessä tehdään ja jutellaan. Yhtäkään en antaisi pois! ♥

Niille kauempana asuville tuli tänä vuonna kaikessa yksinkertaisuudessaan laitettua kauniiseen kääröön perinteistä Fazerin sinistä suklaata kera pienen lorun. Toki olin unohtanut kaikessa tohelluksessa mainita keneltä paketti on, mutta ilmeisen hyvin oli toinen levyn saajista ainakin veikannut lähteen, sillä eilen illalla sain puhelimeeni viestin, missä kysyvästi epäiltiin paketin alkuperän lähteneen minulta. Joku on sentään koulunpenkillä painanut käsialani mieleen, sillä se oli ollut kuulemma ratkaiseva johtolanka mysteerin selviämisen kannalta :)

Koska en halunnut rakkaiden ystävieni yksityisyyttä kunnioittaen lisätä tänne blogiin kuvia meistä (voi että niitä olisi kuitenkin ollut vaikka millä mitalla, ihan sieltä kouluajoista lähtien...) päätin kehysten läpi napsaista muutaman kuvan minusta ja jo kohta kaksi vuotta sitten vihreämmille laitumille laukanneesta ystävästäni, parhaasta sellaisesta koskaan ♥ 11 vuotta ehdimme yhdessä viettää ja vaikka olin sinut saadessani vasta 13-vuotias ja sinä jo "vanha" ja viisas, kasvoimme molemmat yhteisen taipaleemme aikana paljon. Niin jaoimme ilot kuin surut, puolin ja toisin ja mikä tärkeintä, ymmärsimme toisiamme. Annoimme molemmat toisillemme paremman elämän ja olimme toistemme pelastus. Siellä pilven reunalla sinun on hyvä elämääni edelleen seurata ja höristä kun lämmöllä sinua usein ajattelen. Kaivaten, mutta tietäen ettei meidän ystävyyttä voita edelleenkään mikään ♥

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että siinä missä ihminen voi olla toiselle ihmiselle ystävistä parhain, voi myös eläin olla ihmisen paras ystävä. Sitä ei kenenkään tulisi kokematta kyseenalaistaa. Minulla ei ole koskaan ollut eikä varmasti tule koskaan olemaankaan vastaavanlaista ystävää kuin hevoseni minulle oli ♥

Viimeisenä herkkuna kuvistakin näkyy paikallisen leipomon herkut jotka ostin tänään ihanaa kahvitteluhetkeä varten pian saapuvalle ystävälleni sekä minulle. Ja ei, en jaksanut eilen enkä myöskään tänään ruveta leipomaan, mutta nämä munkit ajavat varmasti asiansa vaikkei itse tehtyjä olekaan :)

Rakkauden täyteistä ystävänpäivää kaikille! ♥

Glögipulloille somistus

Toissa päivänä sain aikaiseksi toteuttaa kauan takaraivossa houkutelleen neulomuksen jonka löysin taannoin eräästä ihanasta blogista. Maailman yksinkertaisinta neulomista ja lopputulos on silti hurmaava! Nämä minun tekeleeni on kudottu Novitan Hile-langasta, joka sopii tähän kimalteineen oikein hyvin, mutta toisaalta on ehkä turhan tyyristäkin lankaa tähän, joten täytynee käydä halpahalleja koluamassa josko löytyisi muita kivoja paksuja lankoja mistä näitä voisi tehdä lisää eri väreissä. Langan kun ei tarvitse tosiaan olla villaa tässä tapauksessa vaan akryylilankakin ajaa asiansa mainiosti. Tästä pääsette vielä kurkistamaan ohjetta näihin suloisuuksiin!

Lopussa vielä kuva meidän tämän vuotisesta joulukuusesta missä väriteemana toimii punainen. Ensi vuonna taas joku aivan muu väri .. :)

Kaunista, auringon täyteistä perjantaita!

Viinipullolle somistus

Aurinkoista torstaita kaikille! Kyllä täällä hengissä ollaan vaikka blogin puolella onkin ollut tovin hiljaiseloa. Aina vaan ei ehdi tekemään edes käsitöitä ja sitten kun ehtii niin ei ehdi niitä tänne blogiin asti päivittämään! :D Osa syynä käsitöiden hitaaseen valmistumiseen saattaapi olla meidän vauhdilla kasvava 1-vuotias, jolle äidin ajasta suurin osa hupenee nyt kun päiväuniakaan ei nukuta enää 4-6h, kuten vielä vuosi sitten.. :) Toisaalta tämäkin on ihanaa aikaa ja osaltaan vieläkin ihanampaa kun näkee oman lapsensa kehittyvän ja kasvavan joka päivä <3 Sitten taas tuntuu, että tämä äiti on iltaisin Eevin käytyä nukkumaan niin väsynyt päivän leikeistä, että uni tulee silmään melkein väkisin jo klo 21... Niin, että missähän välissä sitä sitten ehtisi neuloakin? Noh, onneksi aina jossain välissä vähän kerrallaan :)

Viimeisin valmistunut työ on tämä Nalle-langasta kudottu viinipullon somiste, joka pääsee todennäköisesti jollekin tänä jouluna jouluviemisiksi. Ohje taas katsottu Dropsin sivuilta, hämmästyin vaan taas miten nuo ohjeet eivät koskaan täsmää minun käsialaani, vaikka kuinka on saman paksuiset langat ja puikot kuin ohjeissa, nytkin minun pullooni tuli 2mallikertaa tuota kuviota (ja silti tuli aika reilu tuosta) ja ohjeessa niitä on jopa 3 ja työ näyttää hieman naftilta kuvissa! Onneksi tuosta nyt ihan kiva tuli näinkin, tämä Nalle-lankakin tuntuu kirjoneuleissa niin hitsin hitaalta kudottavalta verrattuna 7 Veljekseen...

Loppuun otin vielä muutaman kuvan ihanasta mesikasvista jonka sain anopilta viime sunnuntaina! Niin minun väriseni (toki se on maalattu) ja kaiken huipuksi; helppohoitoinen! :)

Auringon pilkahduksia teille muruset, ei anneta pimeän marraskuun masentaa! 

(toivottavasti saataisiin jo pian lunta!)

A little bit of this and that...

Apuva, muhun on iskenyt syystaantuma! Viimeisimmästä kirjoituksesta on vierähtänyt jo reippaasti yli viikko ja vaikken tästä bloggailusta mitään paineita ole ottanutkaan, on jotenkin ollut turhauttavaa huomata ettei ole saanut aikaiseksi mitään tänne asti esille tuotavaa.. En tiedä sitten onko se tämä pimeys vai mikä minulta vie voimat kun en vaan meinaa saada mitään aikaiseksi vaikka tilattuja töitäkin olisi jonoksi asti (ehkä se onkin se syy...?). Oletan tämän kuitenkin olevan ohimenevää (ja toisaalta pienet paussit vaan kuuluu käsitöihin, tämä on toisinaan yhtä nousu ja laskusuhdannetta) ja pian puikot kilisevät taas täynnä intoa ja tarmoa! :)

Nyt kuitenkin marinat sikseen, sillä onhan tässä nyt jotain mitä tuoda näytille, nimittäin anopin tilaamat perusperussukat puhtaan valkoisina ja jo kauan esittelyä odotelleet herkkuleivokset jotka tein 3-vuotta täyttäneelle kummitytölleni syntymäpäivälahjaksi. Mallit on kuulkaas ties vaikka ja mistä, mutta jostain täältä netin syövereistä ne on joka tapauksessa löytyneet :) Niin ja pääsihän noihin kuviin mukaan myös tänään leivotut korvapuustitkin, jotka tosin jäivät ihan omaksi iloksi kotiin syötäviksi. Kylläpäs muuten maistuikin hyville (huom. monikko) nuo tuoreet, lämpöiset pullat kylmän maidon kera, nams!

Oikein reipasta ja pirtsakkaa alkanutta viikkoa jokaiselle tasapuolisesti! ♥

Tupaantuliaislahja mökkiläisille

Olemme saaneet tänne meidän pikkiriikkisen hiekkatien päässä sijaitsevaan kesämökkiin uusia asukkaita (tosin he taisivat ostaa mökin jo viime kesänä, ellei jopa sitä edellisenä...?) ja vasta tuossa kesän alussa törmäsin heidän kanssaan juttusille pihalla touhutessani. Muutoin ollaan aina vaan moikkailtu autosta puolin ja toisin. He pyysivät meitä käymään ja kuukausiahan siitäkin pyynnöstä on jo vierähtänyt. No nyt kun kutsu muistui hiljattain taas mieleeni, ajattelin että jotain pientä viemistä olisi mukava vierailun yhteydessä mökkiläisille viedä. Mitäpäs muutakaan kuin jotain itse tehtyä..

Kaivoin esiin virkkuukoukun ja vaaleanpunaista lankaa (rohkea värivalinta kenties, mutta tavatessani kyseisen mökin emännän, oli hänellä päällään räikeän pinkki pusero, joten siitä tämä valinta) ja virkkasin 6 ihanaista lasinalusta/kattausalusta/mitä ikinä niillä keksiikään tehdä. Lahjaan liitän kylkiäisiksi nuo jo aiemmin esittelemäni pannunaluset, toivottavasti mökkiläiset pitävät saamisistaan! :)

Ohjeen lasinalusiin katsoin ihanaakin ihanemmasta Prinsessajuttu-blogista. 

Myssy tilauksesta ja pari pannunalusta

Kuvissa näkyvä myssy ei tässä blogissa enää varmaan enempiä esittelyjä kaipaa, niitä kun on vilahdellut täällä jo pitkin kesää. Tämä myssy tuli tehtyä kummitätini tilauksesta lähes saman ikäiselle neidille kuin meidän Eevi. Toiveena oli kokonaan valkoinen myssy vaaleanpunaisilla kukilla ja tässä se nyt on aikalailla niinkuin tilattiin.

Loppuun vielä muutama kuva pari päivää sitten trikookuteista kutomistani pannunalusista. En ollut aiemmin kutonut matonkuteista mitään ja täytyy kyllä sanoa, että jos matonkuteiden virkkaamisesta tahtoo tulla kädet kipeiksi niin kutomisesta ne vasta tuleekin! Siksi näin alkuun vain kaksi alusta, vaikkei niiden tekemiseen kauaa aikaa mennytkään...