Raitasukat

Tämän vuoden ensimmäiset raitasukat tulee tässä. Silloin ajatuksena oli kutoa näitä enemmänkin eri väreissä, esimerkiksi tummansinisin ja keltaisin raidoin, vähän niinkuin merellistä tunnelmaa hakien, mutta muut tilaukset puskivat päälle ja ne jäivät ajatuksen tasolle. Nyt taas puikoilla kolisee jotain ihan muuta, jotain mitä en ole ennen tehnyt, nimittäin puuvillalangasta nilkkasukkia... Niin ja onhan tuossa parit muutkin sukat jonossa tänne, toiset jotka sain eilen valmiiksi ja toiset jotka odottavat sitä saapuvaa lankatilausta jotta saadaan sukan kärkikin valmiiksi. :) 

Vaikka ristiäisvalmistelut puskevat päälle on aina silloin tällöin napattava puikot käteen ja annettava stressin häljetä, käsityöt kun ovat stressin lieventämistä parhaimmillaan! 

Mari

Kakkukoristeita

Osasin vihdoinkin päättää, minkälainen ristiäiskakku meille ensi sunnuntaiksi tehdään. Sen vaan sanon, että oli virhe kirjoittaa googlen kuvahakuun "ristiäiskakku" sillä sieltähän löytyi toinen toistaan upeampia teoksia ja koska pidän haasteista, en tässäkään asiassa ilmeisesti aio päästää itseäni helpolla.. En ole mikään leipuri enkä jauhopeukalo, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että näiden koristeiden teko etukäteen oli koukuttavaa ja veivät suorastaan mennessään. Ihan jäi nyt mieleen kutkuttamaan ne kaikki siveltimet ja helmiäisvärit kaupanhyllylle, millä saisi entistäkin eläväisempää pintaa koristeisiin. Voipi olla, että vielä niitä käyn perästä hakemassa, onhan tässä vielä aikaa koristella koristeita ensi sunnuntaihin asti! :)

Aiemmista kakuista (joita olen tehnyt siis tähän mennessä huimat 4kpl!) minulle on jäänyt jonkin sortin viha-rakkaus-suhde sokerimassoihin. Rakkaus tulee siitä, että niillä voisi saada kauniita kakkuja ja huoliteltua pintaa aikaan (toki se on myös kivaa vaihtelua perinteisille kermakakkupursotuksille..) ja viha taas sen tuomista haasteista, etenkin se kakun päällystäminen on tuottanut hikikarpaloita otsalle ja vielä ei ole yksikään kakku halkeamilta tai repeämiltä sen osalta säästynyt. Onnekseni kuitenkin kuulin, että massoissa on paljonkin eroavaisuuksia ja toiset ovat selkeästi hankalampia työstettäviä kuin toiset. Kärkkäisellä myynnissä olevat sokerimassa ovat kuulemma hyviä samoin vaahtokarkkimassat (joita voisi ilmeisesti valmistaa myös itse, mutta tähän en vielä sentään ryhtynyt) joita kaulintamassoiksikin kutsutaan. 

Koristeiden tekemiseen ostin vaaleanpunaista sokerimassaa ja yhden valkoisen kaulintamassan josta puolet värjäsin elintarvikevärein (sekoittamalla sinistä ja punaista) lilaksi ja se onnistui täydellisesti. Huomasin jo näitä  koristeita tehdessä, että massat käyttäytyivät paremmin kuin aiemmat joita olin käyttänyt joten toivoa on. Vaikein osuushan on vielä edessä ja se on se ison massan kakun päälle saaminen, mutta ehkä siitäkin selviän, nyt kun olen asiasta enemmän taas opiskellut ja välineetkin ovat kohdallaan, kärkkäiseltä lähti nimittäin mukaan myös silikoninen leivonta-alusta ja sokerimassakaulin. 

Tuskin maltan odottaa, että pääsen valmista kakkua koristelemaan. Ennen sitä on kuitenkin vielä koko muu juhlan menu suunnittelematta ja tuhat ja yksi asiaa hoidettavana. Eli taidankin jatkaa googlettelua ja hypätä suolaisten herkkujen etsiskelyyn.. Tekisi mieli tehdä joku hieno voileipäkakku, mutta samalla pelkään haukkaavani liian ison palan kakkua.. Katsotaan mihin tämän jauho(ttoman) peukalot riittävät.. :)

Mari

ps. tuo samainen haikarakakkukoriste on muuten keikkunut  24 vuotta sitten myös minun ristiäiskakun päällä. Se ei ehkä ole kaunein näkemäni kakkukoriste, mutta sitäkin enemmän tunnearvoa sillä on.. ♥

Se fiilis...

... kun lanka loppuu pitkän uurastuksen jälkeen toisen sukan jalkaterän puolessa välissä kesken. Eikä siinäkään vielä mitään, mutta että joudut sen takia tilaamaan Lankamaailmasta yhden kerän kyseistä lankaa lisää ja maksamaan siitä vielä 4,5€ postikulut. Yritä tässä nyt sitten päästä lankavarastoista eroon kun sitä mukaa kun käyttää joutuu tilaamaan lisää :D 

Mua niin harmittaa ettei Lahdessa ole kyseistä myymälää, musta tulisi välittömästi sen kanta-asiakas jos sellaisen tänne saisin... Se nyt lieni sanomattakin selvää :)

Taidan lankatilausta odotellessa aloittaa uudet sukat!

 Mari

Kesäpäivän kuvapläjäys...

... koittakaa kestää!

Kamera on heilunut tänään taas kaulalla ja tässä lopputulos, liikaa kuvia eikä mitään osaa jättää pois (trust me, kyllä niistä silti jäi paljon poiskin!) 

Ollaan puhalleltu saippuakuplia, löllötelty terassilla, isäntä on vahannut sarjatyönä autoja ja voi että kyllä nyt taas kelpaa ajella! Niin se vain on minunkin ajatusmaailma muuttunut tämän tarkkasilmäisen isännän myötä mitä autojen pesuun tulee. Ei nimittäin mielellään tämä neiti aja enää autopesulaan sen jälkeen kun sain sormissani tuntea mitä se tekee auton maalipinnalle (oli karhea kuin santapaperi) versus maalipinta joka on vahattu ja käsin pesty. Tosin taisin aistia tänään isännän äänestä pientä ärtymystä tuota monen tunnin vahausprosessia kohtaan, 150€ ei kuulemma kuulosta enää ollenkaan kohtuuttomalta hinnalta auton vauhauksesta liikkeessä... No, onneksi noita nyt ei päivittäin tarvitse kiillotella vaan aina kun inspis iskee ;) 

Niin ja onhan tänään yksi polvenmittainen sukkakin valmistunut, nyt toisen mokoman kimppuun niin saa nekin valmiiksi. Siispä suuntaan isännän viekkuun kolistelemaan puikkojeni kanssa, siellä kuuluukin jalkapallopelit olevan taas käynnissä...

tiistaiterkuin,

Mari

Helpot lounaspatongit

 

Helteet hellivät meitä nyt eikä sisätiloissa juuri malttaisi oleilla. Ruokaakaan ei jaksaisi jäädä sisälle laittamaan ja nyt onkin yritetty siltä osin päästä mahdollisimman helpolla. Eilen nakkasin esipaistetun maalaispatongin uunin ritilälle, kaivoin kaapista purkin tonnikalaa, lisäksi hieman höysteitä jääkaapin vihanneslokerosta, juustoa ja helpot ja ennen kaikkea nopeat lounaspatongit olivat valmiit! Ensi kertaa maistille pääsi myös kaupasta mukaan tarttunut pähkinäsekoituspussi joka sisälsi kerrankin riittävästi rusinoita, ne kun minun lemppareitani ovat! 

Tänään uuniin taitaa päästä toinen helppo kestosuosikki, nimittäin vanha kunnon makaronilaatikko!

Nyt sukkapuikot kouraan, niiltä on nimittäin valmistumassa täällä aikas ihanat sukat lähiaikoina.. :) 

with love, Mari

Blogin uudet tuulet

Kuten otsikkokin jo vihjaa olen päättänyt pitkän harkinnan jälkeen muuttaa hieman blogini suuntaa tai osuvammin sanottuna laajentaa kuvakulmaa. Hyvin olen viihtynyt käsityöpainotteisessa blogissani ja Villaa Sukissa-nimenä muodostui jo osaksi identiteettiäni ja on sitä yhä. Jo kauan on mielessäni kuitenkin muhinut ajatus lisätä blogiini enemmänkin palasia elämästäni ja päivittäin olen huomannut ajattelevani "että hei, tästä ja tosta olisi kiva kirjoittaa blogiin!", mutta sitten olen aina jättänyt sen ajatuksen tasolle, koska onhan blogini tähän asti ollut lähes täysin käsityöpainotteinen enkä ole halunnut siitä lipsua suuntaan enkä toiseen. Nyt kuitenkin olen rohkaistunut ja tehnyt päätöksen siitä, että blogini tulee saamaan hieman uusia tuulia uusista aihealueista jotka ovat minulle tärkeitä ja ajankohtaisia. 

Lifestyle-blogi kuulostaa korvaani hieman liian "hienolta" enkä osaakaan vielä tarkkaan lokeroida tulevaa minkään yksittäisen sanan taakse, mutta jotain sinnepäin tämä tulee olemaan.. Mitään päiväkirjaa tämä ei myöskään tule muistuttamaan, mutta haluan arkistoida tänne käsitöiden lisäksi ajatuksia ja otoksia sen hetkisestä elämästäni. Tiedän, että siellä ruudun takan on myös sukulaisia ja tuttavia blogiani lukemassa ja osalle heistä tämä tulee olemaan varmasti iloinen uutinen, osaa kun turhankin harvoin pääsee näkemään ja näin ollen tämä toimii kivana tapana kirjoittaa meidän kuulumisista, ainakin jollain tasolla :) Toivottavasti pysytte edelleen hengessä mukana ja tämä ei tule kenellekään suurena pettymyksenä. 

Nyt kun alkupuheet on pidetty vielä muutama sana kuviin liittyen, sillä kuten varmaan lähes koko Suomeen saapunut kesä on taas täällä ja siitä onkin tänään nautittu täysin rinnoin! Nurmikon sadettaja oli kovasti meidän isomman neidin mieleen ja eipä tuo siskonikaan vesileikkejä vauhdin huumassa pelännyt! Kyllä äidin  sydäntä lämmitti, kun näki oman lapsen kirmaamassa nurmikolla ilosta hihkuen, milloin bikinit päällä, milloin nakuna. Samaan aikaan pääsee kivasti ajatuksissaan muistelemaan omaa lapsuuttaan ja sitä, miten tuota samanlaista sadettajaa oli silloinkin niin hurjan hauska juosta karkuun ja yrittää loikkia vesisuihkun yli "kastumatta"... 

Ylimmät kuvat sen sijaan eivät juuri esittelyjä kaipaakaan sillä lienee sanomattakin selvää, että meillä on opittu uusia ilmeitä ja siinä sivussa on melkoisen hauskaakin ollut, niin kuvaajalla kuin kuvattavallakin! ;)

Annetaanpa nyt auringon helliä meitä pitkien sadekausien päätteeksi ja pidetäänhän toisistamme huolta!

Niin ja virallisesti nyt sitten, tervetuloa Marin luokse! ♥

with love, Mari

Mökkisukat ja suloiset pionit

Minulta toivottiin sukkia mökille, mökille jota mansikaksikin kutsutaan. Ei kuitenkaan mitään mansikan kuvia, eikä välttämättä värityksenkään tarvitse olla puna-valko-vihreä. Sukkien saajalle sopii kuulemma paremmin maanläheiset murretut värit kirkkaiden sijaan. Toiveena oli myös, että ne olisivat juuri alle polven mittaiset, senttimetrilleen sain siihen mitatkin. Taisivat kyllä jäädä pari senttiä siitä nafteiksi, mutta haitanneeko tuo? Vaikka tilaus oli sangen spesifi, sai kuulemma neuloja käyttää silti omaa mielikuvitustaan ja siihen luotetaan. Lähdin siis puhtaasti liikenteeseen mökkifiiliksestä ja väreistä, kuvio nyt vaan tarttui mukaan matkan varrelta ja sitähän on jo moneen otteeseen sukissa nähtykin. Ollakin, ettei näissä mitään mansikkaan vivahtavaa ole, saati muitakaan tilaajan antamista toiveista, mutta kyllä näillä mökillä kelpaa tallustaa! :D

Sitten sukista kukkaruukkuihin.. Meillä kun uudistalo on, on tänä keväänä tehty urakalla kukkapenkkejä ja tämä perennapenkki minne paljon pioneita istutin on kasvanut hienosti. Vain yksi ainoa pioni kahdeksasta päätti kuitenkin tehdä kaksi nuppua ja pari viikkoa odotin tohkeissani niiden kukkaan puhkeamista. Kuinka ollakkaan ne puhkesivat toissapäivänä, juuri kun sataa rompsutti taivaan täydeltä vettä. Eiköstä vaan, että seuraavan kerran kun kukkia kurkkasin olivat ne vaakatasossa maata vasten! Rassukat eivät olleet kestäneet kukkien painoa. Napsasin kukat saksilla varresta poikki ja laitoin lasiin sisälle ilahduttamaan. Hyvin ovat näinkin hengissä selvinneet ja ovat vielä kauniitakin!

Ei täällä sattuisi sellaista viherpeukaloa olemaan lukijaraadissa joka osaisi kertoa, miksi nuo muut pionini eivät suostuneet tekemään edes nuppuja tänä vuonna? Entä antakaapas mielipiteenne voiko perennapenkkiin laittaa kuorikatetta? Meillä on nimittäin n.15m2 perennapenkki ja sen kitkeminen on jo tänä vuonna aiheuttanut minulle harmaita hiuksia, muissa penkeissä meillä onkin tuota katetta ja siellä rikkaruohot ovat pysyneet hyvin aisoissa. Mietityttää kuitenkin, että pääseekö sitten nuo leviävät kukkaset yhtään leviämään jos katetta sinne juurille tupsutan..?

 Kiitos vinksuista jos sellaisia osaatte tälle puutarhurinalulle antaa! ;)

Turkoosit ruudut

Nämä toiveväreissä tehdyt tiskirätit pääsevät vielä edellisessä postauksessa esiintyneen viirinauhan kaveriksi postiin. Huono valo sai aikaan taas sen, että rättien värit näissä kuvissa hieman vaihtelee, mutta turkoosia tuo sininen lanka on.

Kyllä tästä virkkailusta on nyt tullut niin mieleistä puuhaa, ettei puikkoihin meinaa huvittaa tarttua laisinkaan.. Tilauksessa on kuitenkin parit sukat mikä onneksi pakottaa rakkaan kutomisenkin ajankohtaiseksi. Taidanpa siis hypätä sänkyyn, jatkaa ruutu.fistä Kumman kaa-sarjan katselua ja kilistellä vielä hieman sukkapuikkoja ;)