1v kutsukortit

Nyt uskallan jo olettaa, että kaikki kutsukortit ovat löytäneet postin kautta perille ja näytän teillekin miltä meidän tulevan 1-vuotiaan kutsut tällä kertaa näyttivät. Eevin 1-vuotis kutsuja voi käydä kurkistamasta täältä.

Olen jo vuosia ostanut korttitarvikkeeni Sinellistä ja tyypillinen kuvio on ollut se, että kävelen suoraan liikkeeseen, ihastelen hetken valmiita korttimalleja ja niiden pohjalta varioin omat korttini. Joskus valinta tapahtuu hyvinkin nopeasti, toisinaan taas tuntuu, että hukun vaihtoehtoihin enkä osaakaan enää päättää mitä haluan. Tällä kertaa tiesin värit, mutta kaikki muu oli hakusessa. Lopulta kortit valmistuivatkin hetken hauduttelun jälkeen pohjia lukuunottamatta jo kotoa löytyneistä materiaaleista. Pääsipä osaan korteista koristamaan nämä ihanat tyttöaiheiset puunapitkin jotka sain aiemmin keväällä Nappikauppa Punahilkasta. 

Tällä kertaa askartelut hoidin kokonaan itse, mutta siitäkin huolimatta mieheltäni heräsi kysymys; "Miksi askarrella monta tuntia ja nähdä kaikki se vaiva korttien eteen, kun todennäköisesti juhlien jälkeen kutsut ajautuvat kuitenkin saajiensa paperinkeräykseen?"

Vastausta ei tarvinnut kauaa miettiä, sillä olen kyllä aina ollut harvinaisen tietoinen tästä paperinkeräykseen ajautumisesta, mutta perusteluni on puhtaasti periaatekysymys - haluan välittää kutsut vanhalla perinteisellä tavalla, postitse. Minua ei haittaa laisinkaan, että meidät kutsutaan syntymäpäiville tekstiviestitse, mutta meidän juhliin kutsut laitetaan niin kauan postitse kuin minulla pysyy sakset ja liima käsissä ;) 

Ja toki korttien askartelu on myös ennen kaikkea mukavaa puuhaa ja vaikka työn viimeinen vaihe - postimerkkien paikalleen liimaus onkin huokaisun paikka - nautin joka kerta korttien teosta yhtä paljon! 

Ja mainittakoon nyt sekin, että tuossa korttien teon lomassa oli hyvin aikaa pohdiskella taas kulunutta vuotta ja hämmästellä sitä, miten nopeasti aika kuluu. Ei siitä nyt niin kauaa ole kun vasta Eevin 1-vuotis kutsuja askarreltiin ja nyt mennään jo toista kierrosta. Aivan huikea vuosi on meillä ollut ja niin valtavasti on tämä meidän naurusuu tuonut iloa perheeseemme meille kaikille, että ei voi kuin olla ikuisesti kiitollinen siitä, että meille on suotu kaksi näin ihanaa prinsessaa ♥ 

Yllä olevat kuvat ovat jo parin kuukauden takaa, tällä hetkellä eteenpäin mennään jo puoliksi kontaten, osaksi tukea vasten kävellen. Nähtäväksi jää, oppiiko pienempikin kävelemään juuri ensimmäisen vuoden kynnyksellä :) 

Mari

Uudet käsityölaput ja tietysti yhdet sukat!

Eilisen askarteluinspiraation myötä leikkelin itselleni uusia käsityölappuja joita aina kiinnittelen tekemiini käsitöihin. Aluksi tein pelkästään vaaleanpunaisia lappuja, mutta koska se ei välttämättä väriltään sovi kaikkiin töihin piti kaveriksi tehdä harmaitakin. 

Nyt taas kelpaa signeerata tehtyjä käsitöitä! :)

Yhdet tilaussukatkin on tällä viikolla valmistunut, mitkäs muutkaan kuin ylipolven versiot. 

Mari

Joulufiilistelyä ja jouluisen oksan tuunaus

Joulu, tuo sana joka meillä kaikilla jo varmaan kolkuttelee enemmän tai vähemmän ovella lähestyy. Kotia somistetaan jo einiinvarovaisellaotteella joulukuntoon ja taustalla saattaa kuulla joululaulujen soivan. Pimeitä iltoja piristää kuppi lämmintä glögiä ja kylkiäisenä vasta leivotut joulupiparit kruunaavat nautinnon. Kynttilöitä poltellaan niin ettei niitä meinaa ehtiä samaa tahtia kaupasta kantamaan kotio. Ulkona pimeällä kulkijoita ilahduttaa terassin kaiteille ja talon reunuksille ripustetut jouluvalot.

Näitä tunnelmia jo ainakin meiltä löytyy ja vaikka jouluksi suuntaammekin perheen voimin rapakon taakse lämpöön on tätä joulun taikaa luotava jo reilusti etukäteen talteen ja varastoon ♥ Harmikseni en vain ehtinyt napsia noihin kaikkiin tunnelmiin sopivia kuvia..

Kuitenkin tuolla pihalla isompaa neitoa pulkassa vedellessä mukaani sisälle asti seurasi nuo pari maassa lojunutta oksaa, jotka sitten pääsivätkin kaikessa rosoisuudessaan osaksi meidän tämän vuotista joulukoristusta. 

Mari

2-v kutsut

Ens alkuun sanon, että mua on alkanut todella ärsyttämään taaaaaas tämä pirun blogger! Kaikki kuvat mitä tänne lataan on aina ihan väärän sävyisiä ja tuhannesti tummempia kuin mitä ne mun koneella on. Nämäkin korttikuvat on nyt ihan kamalat, koska nää on ihan väärän sävyiset täällä.. ärgh!

Jokatapauksessa postiin lähti maanantaina meidän tulevan kaksivuotiaan juhliin kutsukortit ja ne näyttivät tällä kertaa tältä. Olipas kuulkaas orpoa askarella ilman miestäni joka yleensä hoitaa liimaamiset ja leikkaamiset! Onneksi joulukortit päästään taas askartelemaan seuraavaksi yhdessä, tshih ;) ♥

Olen ilmeisen vanhanaikainen mitä näihin korttien lähettelyyn tulee. En voisi kuuna päivänä kuvitella kutsuvani vieraita juhliimme tekstiviestillä tai lähettäväni joulutervehdyksiä puhelimella.. Aina näitä kortteja postitellessa muistelen sitä aikaa kun itselläni oli yli 30 kirjeenvaihtokaveria ja kirjeitä laitettiin postiin päivittäin useampi kappale, samoin niitä tuli päivässä aina vähintään yksi! Siinä sai kyllä kynän antaa sauhuta ja kirjepaperia kului, voi kuulkaa sitä kului. Mulla oli tuohon aikaan tuhansia eri kirjepapereita ja siinä missä nyt kerään lankoja silloin keräsin kirjepapereita. Minusta oli ihana lähettää samalle ihmiselle aina eri paperiin kirjoitettu kirje. Noita kirjepapereita löytyy lapsuudenkodin arkistoista edelleen, sadoittain... :) 

Täytyy kyllä ottaa itseään niskasta kiinni ja palata joskus taas kynän ja paperin ääreen. Kirjoittaa kirje vaikka kummilapsille silläkin uhalla, että he pitävät minua sen jälkeen todella vanhanaikaisena ja nykyajasta jälkeenjääneenä... Uskallan silti väittää, että itsekirjoitettu kirje postilaatikossa saa aina hyvälle tuulelle! :)

Mari

Onnittelukortit

Toukokuun loppuun huipentui meillä niin serkun lasten kuin myös hyvän ystäväni syntymäpäivät. Kaikille askartelin samalla kertaa onnittelukortit varastoistani löytyneistä tarvikkeista. Ja koska kaikki meni eri osoitteisiin tein kaikille samanlaiset. Myös ristiäiskortit on lähetystä vaille valmiina, mutta ne julkaisen vasta sitten vähän myöhemmin, ettei kortit paljastu saajilleen ennen aikojaan :)

Ihania kesähelteitä, nyt nautitaan huikeista lämpömittarin lukemista! 

Joulukortit 2013

Viime viikon torstaina saatiin tämän vuoden joulukortit postiin ja nyt uskallan nämä täällä jo paljastaa, sillä luulen niiden löytäneen ainakin suomessa perille. Kanadaan lähtenyt kortti taitaa olla siinä ja tässä ehtiikö jouluksi saajansa luo, mutta matkalla se on ainakin!

Meillä on jo muotoutunut jonkin sortin perinteeksi tässä muutamassa vuodessa, että minä suunnittelen ja koristelen kortit ja mies toimii osaksi liimaajana ja ainakin leikkaajana jos ei muuta. Tänä vuonna askartelun lomassa hän puhui jo jotain korttien taakse signeerauksesta sanoin "handmade by Janne", mutta vielä tänä vuonna niitä ei saatu aikaiseksi. Lupasin kyllä harkita moista leimasimen hankintaa tuleville vuosille, niin kiltisti hän talkoisiin on aina osallistunut! ♥

Koska rakastan erityisesti joulukorttien askartelua, en voinut tänä vuonna (vaikka viime vuonna siihen "kiireessä" sorruinkin) tilata kuvakortteja suoraan ifolorin sivuilta, joten tänä vuonna teimme jotain itse askartelun ja kuvakortin väliltä tai ainakin molempia. Teetätin erikseen digikuvia Eevistä, jotka sitten päätettiin liimata kortin sisäpuolelle. Näin jäi kortin saajan päätettäväksi miten hän korttia haluaa esillä pitää, joko pystyssä auki niin, että kuvat näkyvät tai sitten vaakatasossa jolloin kuusimetsä on esillä, kaikki kun ei näistä "hittituotteiksi" muotoutuneista kuvakorteista pidä.

Ulkonakin on plussakelit ja lumet ovat yön aikana hävinneet tipotiehensä. Ei anneta sen kuitenkaan masentaa vaan pidetään joulumieltä yllä!♥

Sammalpallo

Hiphei, täällä on touhuttu viime päivät metsien siimeksessä ja sen lisäksi, että olemme tehneet neidin kanssa ensi tutustumisia metsän ihmeisiin on äiti napannut sieltä muovipussiin vähän sammalta.. Idea näihin sammalpalloihin löytyi Pikku-ketun puuhamaa- blogista, että kiitos vaan hauskasta ideasta! :) Näitähän oli ihan hauska ja ennen kaikkea helppo pyöritellä ja tulihan niistä oikein kivat koristeet näin syksyksi jo osaksi kuihtuneiden kesäkukkien tilalle. :) Ja ainahan se on bonusta kun on itse tehtyä ;)

PS. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei sammalta saa ilman maanomistajan lupaa käydä maasta repimässä, meillä on äiskä ostanut juuri viime kesänä tästä naapurista metsäkaistaleen itselleen, mistä sitten rohkenin tätä sammalta käydä napsimassa :)

Rankkasateen ja kovan ukkosen keskeltä iloista torstai-iltaa toivottelee,

1-vuotiaan kutsukortit

Niin se lähestyy meidänkin pikkuinen vuoden ikää, vaikka tuntuukin siltä että siitä olisi vasta hetki kun hän syntyi! Moneen kertaan on tullut todettua, että jos aika ennen lasta meni vauhdilla niin Eevin syntymän jälkeen aika vasta onkin alkanut lentämään. Niin ihana vuosi on takana, että en sanoiksi saa puettua <3 

Tänään sain aikaiseksi askarrella kutsukortit syntymäpäiville, joita vietetään elokuun lopulla. Kutsukorttien tekemisestä alkaa meillä aina synttäreiden suunnittelut ja järjestelyt. Lähi viikkoina on siis varmaan luvassa koristeiden tekoa juhliin ynnä muuta pientä järjestelyä. Juhlista ei tule isot, mutta kaikki lähimmäiset ja rakkaimmat ihmiset kutsutaan jälleen koolle <3

Lopussa vielä kuva pienestä askarteluapulaisesta, joka on ihan viittä vaille lähdössä kävelemään <3

Oven uusi nimikirjain

Meidän neidin huoneen ovessa on ollut syntymästä asti jostain paperikassista repäisty "Baby"-teksti. Ihana se on ollutkin, mutta nyt tuli sellainen fiilis kun katselin tuota "vauvan" menoa, ettei se enää mikään pieni baby olekaan, joten myös tuolle ovinimelle olisi tehtävä jotain. Olen joskus ostanut isomman rullan liimattavaa liitutaulutarraa ja siitä sitten ryhdyin tuumasta toimeen ja piirsin ison E:n, leikkasin irti ja liimasin paikoilleen. Ajatus kulki niin nopeasti etten ehtinyt ottamaan pelkästä kirjaimesta kuvaa, mutta joka tapauksessa se näytti liian tylsältä yksinään. Siinä sitten piirtelin ja leikkelin ( ja taas leikkelin ja leikkelin....) hieman kiekuroita ja köynnöksen tapaista ympärille. Ehdin siinä jo hetken kirotakin, että pitikin ruveta, kun ei noin ohuiden nauhojen leikkaaminen sitten mitään herkkua ollutkaan. Lopputulos on kuitenkin ok ja tällä mennään kunnes taas uusi inspis iskee :)