perjantai 29. elokuuta 2014

Omenasadosta hilloa





Monet varmasti pohtivat näin syksyn tullen mitä tehdä kaikelle omenasadolle. Vanhoista riippuvista omenapuista tulee helposti omenoita joka tapauksessa yli oman tarpeen teki niille sitten mitä vain, mutta yksi ylitsepääsemättömän herkullinen tapa säilöä ompuista ainakin osa on hilloaminen.
Olen kerran elämässäni tehnyt omppuhilloa ennen tätä ja silloinkin minä toimin pilkkojan roolissa ja koko hilloamisvaihe meni ohi silmien.. Nyt sain kuitenkin oivan tilaisuuden kokeilla hillon tekemistä uudestaan kun isäni yksi päivä toimitti muovipussukallisen valkea kuulaita ovelleni. Netistä löytyy vaikka jos minkälaisia ohjeita omenahillolle ja omani onkin yhdistelmä niistä, tosin monin kerroin yksinkertaisempi vielä kuin lukemani ohjeet. Ja tietysti koska sisälläni asuu sokerihiirestä huolimatta myös jonkin suuruinen sokerinatsi, vähensin reilusti sokerinmäärä muista ohjeista ja silti hillosta tuli omaan makuuni äärimmäisen makeaa. Eli seuraavaan satsiin voin vielä himpun verran nipistää tuosta sokerin määrästä ;)

Omppuhillo

Pilko pestyt omenat vähintään 4 osaan (jos haluat jättää omenat paloiksi ilman soseutusta kannattaa ne tässä vaiheessa pilkkoa vielä pienemmiksi) ja täytä 5l kattila lohkoilla.
Lisää 2,5dl vettä ja 4dl hillosokeria.
Keittele n.10min välillä sekoittaen kunnes omenat ovat pehmenneet. 
Halutessasi soseuta hillo vielä sauvasekoittimella saadaksesi sileän lopputuloksen.
Purkita hillo pestyihin lasipurkkeihin tai suoraan pakastusrasioihin ja sujauta pakkaseen talven varalle! Tiiviissä lasipurkeissa hillo säilyy myös jääkaapissa n.1vuoden.
ps. keittovaiheessa joukkoon voi lisätä esimerkiksi kanelitangon tai sitruunankuorta, mutta itse tykkään tästä pelkistetystä versiosta eniten :P 

Maitokauppareissun jälkeen onkin laitettava pitkästä aikaa pannukakku uuniin ja herkuteltava sitä hillon kera ♥

Mari

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Virkatut pikkukorit








Heippa beibsut!

Elkäähän olko huolissanne, käsitöitä tipahtelee edelleen tuon tuosta, viime aikoina on ollut vain saamattomuutta niiden kuvaamisen suhteen. Jo tovin täällä on kuvausta vaille valmiina ollut muutama matonkuteista virkattu kori. 

Mulla on tällä hetkellä meneillään sellainen ääneensanomaton kaappien tyhjennysprojekti, nimittäin mua on ihan toden teolla alkanut viime aikoina ahdistamaan se tosiasia, että kaikki kaapit ja laatikot on täynnä lankoja ja muuten käsitöihin liittyviä nöttösiä. Katsoin helpoimmaksi aloittaa tämän "tyhjennysurakan" tuolta omasta vaatekaapista jonne on kuin huomaamatta sujahtanut varmaan 20kg matonkuteita. Enkä nyt puhu niistä "lumppuvaatteista" vaan ihan trikookuteina ostetuista kuteista ;) 

Näitä tilaavieviä keriä on onneksi aika nopeakin virkkailla alta pois kun vaan sormet ja ranteet sen kestää. Yksi kerä on nyt tehokkaasti eliminoitu neljän lilan korin muotoon ja harmaa pallo on hyvää vauhtia kutistumassa samanlaisiksi koreiksi. Jotenkin koen, että näitä pieniä koreja on mukavampi ja "tehokkaampi" virkkailla kuin isoja. Aina uuden korin pohjaa tehdessä ajattelen, että josko nyt tekisin vähän isomman korin, mutta sitten jostain syystä huomaan kuitenkin luistaneeni ajatuksesta ja kipuan jo kovaa vauhtia pienen korin reunoja ylös päin... :)

Enpä taida edes tohtia laittaa näitä matonkuteista virkattuja juttuja tuohon langankulutussaldooni, sillä sehän pomppaisi näiden myötä pilviin ja antaisi kyllä aivan vääristyneen kuvan kutomistahdistani ;) Mutta sanottakoon, että vaatekaappini keveni näiden myötä 1kg 300g :P

Mari

maanantai 25. elokuuta 2014

Isopieni kaksivuotias ♥


























 Viikonloppuna vietettiin meidän ihanan isonpienen topakan kaksivuotiaan syntymäpäiviä

Lauantaina oli isommat juhlat missä oli niin sukulaiset kuin tututkin juhlimassa ja sunnuntaina talomme valtasi pienet juhlavieraat vanhempineen. 
Vaikka syntymäpäivät ovat iloinen juhla, on se näin vanhemman näkökulmasta myös aina jotenkin haikea huokaisun paikka. Miten se oma pieni kullanmuru voikin kasvaa niin nopeasti ja miten nopeasti se aika tosiaan kuluu. Niin paljon on taas ehtinyt tuo pikkuinen tyttö vuodessa kasvaa ja oppia uutta ja vaikka hän edelleen on vasta elämänsä alussa on hän jo niin kovin itsenäinen ja omatoiminen. 
Taas näissäkin juhlissa oli ihanaa huomata, miten paljon olemme saaneet Eevin elämään mukaan rakastavia aikuisia jotka todella välittävät tästä pienestä kultakutrista. Väitän, että turvallisia aikuisia niinkuin lapsiakin ei pienen elämän taipaleella voi koskaan olla liikaa.

Ihana, kakuntäyteinen viikonloppu on nyt takana ja hiljalleen palaillaan taas arjen tohinaan. Isikin lähtee keskiviikkona takaisin jatkamaan työreissuaan, onneksi saimme hänet kuitenkin piipahtamaan kotiin juhlien ajaksi :)

Pirtsakoita syyspäiviä muruset! 

Mari

perjantai 15. elokuuta 2014

Wc..









... missä kaikki vieraat laittavat aina kaihtimet kiinni, vaikka ikkunasta näkyy vain pelkkää metsää :)

Pidän kovasti vessastamme, sillä se on riittävän tilava ja vaatimuksenani olikin rakennusaikana, että siellä tulee mahtua kahden laittautua samaan aikaan ;) Tiedättekös ne hetket kun ollaan lähdössä juhliin ja molemmat aikuiset yrittää vuoronperään ahtautua talon ainoaan vessaan pienen peilin ääreen ja lopputuloksena tökitään toisia kyynärpäällä sivummalle, ikäänkuin se oma tälläytyminen olisi jotenkin toista tärkeämpää? No niitä tilanteita ei meillä enää ole tullut, sillä molempien sulonassut mahtuvat hienosti tänne ehostautumaan :)

Iso ikkuna-idea lähti puolestaan mukaani jo neljän vuoden takaiselta Australian reissultamme, sillä talossa jossa silloin asuimme oli kylpyhuoneessa juurikin tuollainen iso ja pitkä ikkuna ja rakastuin siihen täysin. Se vaan tuo mielestäni ylemmyyden tunnetta tähänkin pienoiseen tilaan missä ainakin itse vietän aamuista tovin jos toisenkin meikaten ja ehostautuen.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan pidän vessastamme vaikkakin aina toisinaan tuntuu, että sieltä puuttuu jotain.. Ehkä ne on ne yläkaapit mitkä suunnitteluvaiheessa jätimme tietoisesti pois. Joskus olen harkinnut laittavani hyllyt tuonne vessanpöntön yläpuolelle minne voisi laittaa koreja tms, mutta aina se on jäänyt koska toisaalta varsinaista tarvetta niille ei ole vielä tullut... Viimeaikoina olen myös alkanut haaveilemaan vessaan uudesta, ehkä himpun verran isommasta kehyksellisestä peilistä... Katsotaan..

Jos siellä ruudun takana joku nyt katselee tätä meidän vessaa ja saa idean "sille jollekin puuttuvalle asialle" tuolla niin hihkaise ihmeessä, ideoita otetaan avosylin vastaan! :)

Mari

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Lilat palmikkosukat





Novitan sukkalehti toimi jälleen inspiraation lähteenä ja puikoilta valmistui seuraavat sukat. Tuo tummanlila lanka ei ole se helpoin mahdollinen kuvattava, mutta kyllähän te tuon seitsemän veljestä lilan tiedätte ilman selityksiäkin :) 

Eilen illalla tartuin Molla Millsin Virkkuri-kirjaan ja kaivoin matonkuteet esiin, virkkasin korille pohjan ja jälleen totesin neljännellä kierroksella, että ei olisi moiseen pitänyt ryhtyä.. Sellaista urheilua tuo matonkuteiden virkkaaminen tuppaa olemaan. 

Onneksi mieheni ei ole taas näkemässä tätä urheilusuoritusta sillä virkkuukoukun natina, vierustoverin silmäkulmia hipova kyynärpää ja kitkasta aiheutuvat kipinät olisivat herättäneet hänessä taas suuren luokan ihmetystä tätä eriskummallista harrastustani kohtaan :)

Mari


sunnuntai 10. elokuuta 2014

Kesäkurpitsaveneet




Heippa Muruset! 

Halusin tulla jakamaan teille ihan super herkullisen sunnuntairuuan ohjeen jonka itse kyllä valmistin jo aiemmin tällä viikolla. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan nyt kun kesäkurpitsojenkin sesonki on vielä parhaimmillaan! Alkuperäinen ohje löytyy Yhteishyvän ruokaliitteestä, mutta omaani tein hieman muutamia muutoksia, of course :)

Kesäkurpitsaveneet

2-4 annosta

2 kesäkurpitsaa
ripaus suolaa

täyte:
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
paistamiseen oliiviöljyä
400g jauhelihaa
4rkl tomaattisosetta
100g (puolikas purkki) valion paprika-chilituorejuustoa
1,5dl juustoraastetta

Halkaise kesäkurpitsat ja kaiverra niistä "pehmeä" sisus pois, itselläni oli ainakin tuota pehmeää osaa niin vähän että kaiversin ihan reippaasti lusikalla suurimman osan sisuksista pois. Ripottele leikkuupinnoille hieman suolaa.
Hienonna sisukset pienemmiksi paloiksi. Kuori ja pilko sipulit, ruskista jauhelihan kanssa öljyssä pannulla. Lisää jauhelihan joukkoon tomaattisose, tuorejuusto, kesäkurpistojen sisukset sekä juustoraaste. Täytä kesäkurpitsat seoksella ja kypsennä 225 asteisen uunin keskitasolla n.15min.
Kurpitsojen kuuluu jäädä kivan rapsakoiksi, ei kypsyä lössöiksi asti!

Nauti tuoreen salaatin kera! :)

Mari




perjantai 8. elokuuta 2014

Esittelyssä Eevin huone















Isomman neidin huone näyttää tällä hetkellä tältä. Aivan kuten muuallakin meillä on tässäkin huoneessa järjestys vaihtunut ainakin kymmenen kertaa täällä olon aikana. Viimeisimpänä uudistuksena tänne porattiin nuo ikean tauluhyllyt minne sain kaikki kivat pienet kehykset esille ilman, että Eevi niihin yltää :)

Tämä lastenhuone on ollut minulle sisustusmielessä oikea kulmakivi. Tällä hetkellä mieleni tekisi sisustaa huone entistäkin vaaleammaksi esim valkoisella matolla, uudella vaatekaapilla jne, mutta kun kerran tähän ratkaisuun olen joskus päätynyt niin en ole edes tohdinnut alkaa näitä vaihtamaan... Miehellä heittää jo silmät kärrynpyöriä kun kerron uusista sisustussuunnitelmistani joten parempi odotella, että neiti vähän kasvaa isommaksi jolloin huonetta voidaan alkaa muuttaa isommalle tytölle sopivammaksi hyvästä syystä, eikä vain siksi että äidin mieli muuttuu. ;)

Ihanat kesäkelit jaksavat helliä meitä edelleen, nautitaanhan vielä näistä lämpimistä, auringon täyteisistä päivistä! 

Mari