Ristiäiset

Meillä vietettiin eilen meidän toisen tyttären ristiäisiä. Aurinkoinen ja ennen kaikkea lämmin sää suosi juhlapäiväämme ja olihan tuo päivä kaikin puolin muutenkin taas ikimuistoinen. Pienokainen sai nimekseen Emilia Joanna Aleksandra ja hän tuntuu olevan tyytyväinen nimeensä. Koko kastetilaisuuden ajan hän päätti ottaa nokosia pieniä silmän raotuksia lukuunottamatta.

Meillä oli myös ihana pappi, sama joka on kastanut niin Eevin kuin myös avomieheni Jannenkin. Kummasti äitikin rauhoittuu tuon härdellin keskellä kun on rauhallinen ja turvaa välittävä pappi. On jotenkin ihailtavaa kun vanhemmista ihmisistä välittyy elämänkokemus ja sen tuoma rauhallisuus, kun ei ole kiire minnekään ja kaikki turha panikointi on jo jätetty nuoremmille. Toivottavasti minustakin tulee joskus samanlainen leppoisa mummeli (vaikka meidän pappimme mies olikin :)

Juhlien tarjoilut olin tällä kertaa päättänyt tehdä kokonaan itse ja taisin niissä jopa onnistuakin. Teinpä elämäni ensimmäisen voileipäkakunkin ja taisin saada luvan tehdä niitä juhliin jatkossakin. Erityisesti jo viime kesänä Eevin syntymäpäivilläkin tarjolla ollut savulohirulla (josta ei muuten tullut napattua kuvaa, mutta Eevin syntymäpäiviltä se löytyy myös, klik) oli jälleen menestys ja jospa nyt viimein ottaisin opiskeni ja seuraaviin juhliin teen niitä kaksin kappalein, se on nimittäin molempina kertoina loppunut "kesken" tai ainakin syöty loppuun vieraiden toimesta :) Ohjeen olen katsonut suoraan Hellapoliisin sivuilta, klik. 

Edellämainittujen lisäksi tarjolla oli suolaisena omatekemiä karjalanpiirakoita ja munavoita, makeina täytekakku, brita-torttu (joka sekin hellapoliisin sivuilta,klik) kaksinkertaisella ohjeella sekä tiikerikakku. 

Illalla availtiin yhdessä Jannen ja Eevin kanssa lahjoja ja ihasteltiin mitä kaikkea kaunista ja ihanaa vauvelimme saikaan lahjaksi. Ihania lahjoja ihanilta ihmisiltä, kiitos ♥

Ihanaa, että pikkuisemme sai nimen ja että tätä juhlaa oli kanssamme juhlistamassa kaikki meille rakkaimmat ihmiset. Yhteenkuuluvuuden tunne tämän kaltaisissa juhlissa on sanoinkuvailematon ja ilmassa tuntuu olevan ripaus taikaa. Sen vaan sanon, että ne olivat puhtaasti onnen kyyneleitä, mitkä tilaisuuden aikana silmiini pulpahtivat♥

Juhlahumu ei tältä kesältä ole suinkaan vielä ohi, sillä isompi neiti täyttää pian 2-vuotta ja tämä mammahan aloittaa juhlien järjestelyt tai ainakin suunnittelut jo hyvissä ajoin ;)

Puuvillaiset nilkkasukat

 
Nyt on korkattu sukkienkin neulominen puuvillalangasta! Itse olen äärimmäisen huono käyttämään villasukkia ja eipä minulta sukkalaatikosta taidakaan kuin yhdet parit löytyä. Paljaalle jalalle en voisi kuvitellakaan sukkia vetäväni kutinan vuoksi ja sukkien päälle ne taas ovat liian ahdistavan lämpimät ja tunkkaiset. Tulee vähän sama fiilis kun menisi tavalliset sukat jalassa nukkumaan, siitä ei vaan tule mitään (te jotka ette pysty nukkumaan sukat jalassa tiedätte varmaan mistä puhun ja te jotka pystytte niin yrittäkää kuvitella..). Nyt kuitenkin rakastuin, nimittäin juuri tähän puuvillan ja lyhyen varren yhdistelmään.

Nämä on rakkaudella minulle itselle kudotut ♥

Mari

Raitasukat

Tämän vuoden ensimmäiset raitasukat tulee tässä. Silloin ajatuksena oli kutoa näitä enemmänkin eri väreissä, esimerkiksi tummansinisin ja keltaisin raidoin, vähän niinkuin merellistä tunnelmaa hakien, mutta muut tilaukset puskivat päälle ja ne jäivät ajatuksen tasolle. Nyt taas puikoilla kolisee jotain ihan muuta, jotain mitä en ole ennen tehnyt, nimittäin puuvillalangasta nilkkasukkia... Niin ja onhan tuossa parit muutkin sukat jonossa tänne, toiset jotka sain eilen valmiiksi ja toiset jotka odottavat sitä saapuvaa lankatilausta jotta saadaan sukan kärkikin valmiiksi. :) 

Vaikka ristiäisvalmistelut puskevat päälle on aina silloin tällöin napattava puikot käteen ja annettava stressin häljetä, käsityöt kun ovat stressin lieventämistä parhaimmillaan! 

Mari

Kakkukoristeita

Osasin vihdoinkin päättää, minkälainen ristiäiskakku meille ensi sunnuntaiksi tehdään. Sen vaan sanon, että oli virhe kirjoittaa googlen kuvahakuun "ristiäiskakku" sillä sieltähän löytyi toinen toistaan upeampia teoksia ja koska pidän haasteista, en tässäkään asiassa ilmeisesti aio päästää itseäni helpolla.. En ole mikään leipuri enkä jauhopeukalo, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että näiden koristeiden teko etukäteen oli koukuttavaa ja veivät suorastaan mennessään. Ihan jäi nyt mieleen kutkuttamaan ne kaikki siveltimet ja helmiäisvärit kaupanhyllylle, millä saisi entistäkin eläväisempää pintaa koristeisiin. Voipi olla, että vielä niitä käyn perästä hakemassa, onhan tässä vielä aikaa koristella koristeita ensi sunnuntaihin asti! :)

Aiemmista kakuista (joita olen tehnyt siis tähän mennessä huimat 4kpl!) minulle on jäänyt jonkin sortin viha-rakkaus-suhde sokerimassoihin. Rakkaus tulee siitä, että niillä voisi saada kauniita kakkuja ja huoliteltua pintaa aikaan (toki se on myös kivaa vaihtelua perinteisille kermakakkupursotuksille..) ja viha taas sen tuomista haasteista, etenkin se kakun päällystäminen on tuottanut hikikarpaloita otsalle ja vielä ei ole yksikään kakku halkeamilta tai repeämiltä sen osalta säästynyt. Onnekseni kuitenkin kuulin, että massoissa on paljonkin eroavaisuuksia ja toiset ovat selkeästi hankalampia työstettäviä kuin toiset. Kärkkäisellä myynnissä olevat sokerimassa ovat kuulemma hyviä samoin vaahtokarkkimassat (joita voisi ilmeisesti valmistaa myös itse, mutta tähän en vielä sentään ryhtynyt) joita kaulintamassoiksikin kutsutaan. 

Koristeiden tekemiseen ostin vaaleanpunaista sokerimassaa ja yhden valkoisen kaulintamassan josta puolet värjäsin elintarvikevärein (sekoittamalla sinistä ja punaista) lilaksi ja se onnistui täydellisesti. Huomasin jo näitä  koristeita tehdessä, että massat käyttäytyivät paremmin kuin aiemmat joita olin käyttänyt joten toivoa on. Vaikein osuushan on vielä edessä ja se on se ison massan kakun päälle saaminen, mutta ehkä siitäkin selviän, nyt kun olen asiasta enemmän taas opiskellut ja välineetkin ovat kohdallaan, kärkkäiseltä lähti nimittäin mukaan myös silikoninen leivonta-alusta ja sokerimassakaulin. 

Tuskin maltan odottaa, että pääsen valmista kakkua koristelemaan. Ennen sitä on kuitenkin vielä koko muu juhlan menu suunnittelematta ja tuhat ja yksi asiaa hoidettavana. Eli taidankin jatkaa googlettelua ja hypätä suolaisten herkkujen etsiskelyyn.. Tekisi mieli tehdä joku hieno voileipäkakku, mutta samalla pelkään haukkaavani liian ison palan kakkua.. Katsotaan mihin tämän jauho(ttoman) peukalot riittävät.. :)

Mari

ps. tuo samainen haikarakakkukoriste on muuten keikkunut  24 vuotta sitten myös minun ristiäiskakun päällä. Se ei ehkä ole kaunein näkemäni kakkukoriste, mutta sitäkin enemmän tunnearvoa sillä on.. ♥

Se fiilis...

... kun lanka loppuu pitkän uurastuksen jälkeen toisen sukan jalkaterän puolessa välissä kesken. Eikä siinäkään vielä mitään, mutta että joudut sen takia tilaamaan Lankamaailmasta yhden kerän kyseistä lankaa lisää ja maksamaan siitä vielä 4,5€ postikulut. Yritä tässä nyt sitten päästä lankavarastoista eroon kun sitä mukaa kun käyttää joutuu tilaamaan lisää :D 

Mua niin harmittaa ettei Lahdessa ole kyseistä myymälää, musta tulisi välittömästi sen kanta-asiakas jos sellaisen tänne saisin... Se nyt lieni sanomattakin selvää :)

Taidan lankatilausta odotellessa aloittaa uudet sukat!

 Mari

Kesäpäivän kuvapläjäys...

... koittakaa kestää!

Kamera on heilunut tänään taas kaulalla ja tässä lopputulos, liikaa kuvia eikä mitään osaa jättää pois (trust me, kyllä niistä silti jäi paljon poiskin!) 

Ollaan puhalleltu saippuakuplia, löllötelty terassilla, isäntä on vahannut sarjatyönä autoja ja voi että kyllä nyt taas kelpaa ajella! Niin se vain on minunkin ajatusmaailma muuttunut tämän tarkkasilmäisen isännän myötä mitä autojen pesuun tulee. Ei nimittäin mielellään tämä neiti aja enää autopesulaan sen jälkeen kun sain sormissani tuntea mitä se tekee auton maalipinnalle (oli karhea kuin santapaperi) versus maalipinta joka on vahattu ja käsin pesty. Tosin taisin aistia tänään isännän äänestä pientä ärtymystä tuota monen tunnin vahausprosessia kohtaan, 150€ ei kuulemma kuulosta enää ollenkaan kohtuuttomalta hinnalta auton vauhauksesta liikkeessä... No, onneksi noita nyt ei päivittäin tarvitse kiillotella vaan aina kun inspis iskee ;) 

Niin ja onhan tänään yksi polvenmittainen sukkakin valmistunut, nyt toisen mokoman kimppuun niin saa nekin valmiiksi. Siispä suuntaan isännän viekkuun kolistelemaan puikkojeni kanssa, siellä kuuluukin jalkapallopelit olevan taas käynnissä...

tiistaiterkuin,

Mari

Helpot lounaspatongit

 

Helteet hellivät meitä nyt eikä sisätiloissa juuri malttaisi oleilla. Ruokaakaan ei jaksaisi jäädä sisälle laittamaan ja nyt onkin yritetty siltä osin päästä mahdollisimman helpolla. Eilen nakkasin esipaistetun maalaispatongin uunin ritilälle, kaivoin kaapista purkin tonnikalaa, lisäksi hieman höysteitä jääkaapin vihanneslokerosta, juustoa ja helpot ja ennen kaikkea nopeat lounaspatongit olivat valmiit! Ensi kertaa maistille pääsi myös kaupasta mukaan tarttunut pähkinäsekoituspussi joka sisälsi kerrankin riittävästi rusinoita, ne kun minun lemppareitani ovat! 

Tänään uuniin taitaa päästä toinen helppo kestosuosikki, nimittäin vanha kunnon makaronilaatikko!

Nyt sukkapuikot kouraan, niiltä on nimittäin valmistumassa täällä aikas ihanat sukat lähiaikoina.. :) 

with love, Mari

Blogin uudet tuulet

Kuten otsikkokin jo vihjaa olen päättänyt pitkän harkinnan jälkeen muuttaa hieman blogini suuntaa tai osuvammin sanottuna laajentaa kuvakulmaa. Hyvin olen viihtynyt käsityöpainotteisessa blogissani ja Villaa Sukissa-nimenä muodostui jo osaksi identiteettiäni ja on sitä yhä. Jo kauan on mielessäni kuitenkin muhinut ajatus lisätä blogiini enemmänkin palasia elämästäni ja päivittäin olen huomannut ajattelevani "että hei, tästä ja tosta olisi kiva kirjoittaa blogiin!", mutta sitten olen aina jättänyt sen ajatuksen tasolle, koska onhan blogini tähän asti ollut lähes täysin käsityöpainotteinen enkä ole halunnut siitä lipsua suuntaan enkä toiseen. Nyt kuitenkin olen rohkaistunut ja tehnyt päätöksen siitä, että blogini tulee saamaan hieman uusia tuulia uusista aihealueista jotka ovat minulle tärkeitä ja ajankohtaisia. 

Lifestyle-blogi kuulostaa korvaani hieman liian "hienolta" enkä osaakaan vielä tarkkaan lokeroida tulevaa minkään yksittäisen sanan taakse, mutta jotain sinnepäin tämä tulee olemaan.. Mitään päiväkirjaa tämä ei myöskään tule muistuttamaan, mutta haluan arkistoida tänne käsitöiden lisäksi ajatuksia ja otoksia sen hetkisestä elämästäni. Tiedän, että siellä ruudun takan on myös sukulaisia ja tuttavia blogiani lukemassa ja osalle heistä tämä tulee olemaan varmasti iloinen uutinen, osaa kun turhankin harvoin pääsee näkemään ja näin ollen tämä toimii kivana tapana kirjoittaa meidän kuulumisista, ainakin jollain tasolla :) Toivottavasti pysytte edelleen hengessä mukana ja tämä ei tule kenellekään suurena pettymyksenä. 

Nyt kun alkupuheet on pidetty vielä muutama sana kuviin liittyen, sillä kuten varmaan lähes koko Suomeen saapunut kesä on taas täällä ja siitä onkin tänään nautittu täysin rinnoin! Nurmikon sadettaja oli kovasti meidän isomman neidin mieleen ja eipä tuo siskonikaan vesileikkejä vauhdin huumassa pelännyt! Kyllä äidin  sydäntä lämmitti, kun näki oman lapsen kirmaamassa nurmikolla ilosta hihkuen, milloin bikinit päällä, milloin nakuna. Samaan aikaan pääsee kivasti ajatuksissaan muistelemaan omaa lapsuuttaan ja sitä, miten tuota samanlaista sadettajaa oli silloinkin niin hurjan hauska juosta karkuun ja yrittää loikkia vesisuihkun yli "kastumatta"... 

Ylimmät kuvat sen sijaan eivät juuri esittelyjä kaipaakaan sillä lienee sanomattakin selvää, että meillä on opittu uusia ilmeitä ja siinä sivussa on melkoisen hauskaakin ollut, niin kuvaajalla kuin kuvattavallakin! ;)

Annetaanpa nyt auringon helliä meitä pitkien sadekausien päätteeksi ja pidetäänhän toisistamme huolta!

Niin ja virallisesti nyt sitten, tervetuloa Marin luokse! ♥

with love, Mari